Kiinnostus lämmityksen säätöjärjestelmän päivittämiseen on suurinta sähkölämmitteisissä omakotitaloissa. Olipa kodin lämmönjako sitten sähköinen tai vesikiertoinen, ylivoimaisesti eniten säätöjärjestelmän päivittämiseen houkuttaa lisätoiminnoilla ja älykkyydellä saavutettava energiansäästö.
Uponorin ja Rakentaja.fi:n syyskuussa 2022 toteuttamassa tutkimuksessa kartoitettiin omakotitaloasujien tyytyväisyyttä kotinsa lämmitykseen ja sen säätöominaisuuksiin sekä kiinnostusta lisätä nykyiseen säätöjärjestelmään älykkyyttä ja uusia toimintoja. Selvitykseen osallistui kaikkiaan 311 vastaajaa eri puolilta Suomea. Suurin osa, 60 prosenttia, asui yli 20 vuotta vanhassa omakotitalossa.
Tutkimukseen vastanneista 51 prosentilla on talossaan vesikiertoinen lämmönjako eli joko vesikiertoinen lattialämmitys tai vesikiertoiset patterit, 43 prosentilla sähköinen lämmönjako eli sähköinen lattialämmitys tai sähköpatterit. Tutkimuksessa vertailtiin eroja näiden kotitalouksien välillä.
Energiansäästö tärkein tavoite
Nykyiseen lämmitysjärjestelmään ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Eniten ongelmia kaikissa lämmönjakotavoissa on aiheuttanut lämmön epätasainen jakautuminen talossa. Suurimpana ongelmana pidettiin myös sitä, jos lämpötiloja ei ole mahdollista säätää huonekohtaisesti.
– Vesikiertoiseen lattialämmitysjärjestelmään on helppo asennuttaa säätöjärjestelmä, mikäli sellaista ei ole järjestelmään alun perin asennettu. Se mahdollistaa lämpötilojen huonekohtaisen säädön ja samalla selkeän energiansäästön, toteaa tuoteryhmäpäällikkö Saija Nieminen Uponorilta.
Tyytyväisimpiä ovat taloudet, joissa lämmönjakotapana ovat vesikiertoiset patterit. Näissä talouksissa oli tutkimuksen mukaan myös vähiten ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Tyytymättömimpiä talonsa lämmitysjärjestelmään ovat sähkölämmitystaloissa asuvat.
– Sähkönhinnan raju nousu ja ensi talven sähkölaskut mietityttävät nyt monia sähkölämmitteisissä taloissa asuvia, mikä varmasti näkyy myös tutkimustuloksessa.
Sähkölämmitteisissä taloissa asuvat ovat myös muita kiinnostuneempia päivittämään lämmityksensä säätöjärjestelmän. Vähiten kiinnostusta on taloissa, joissa on vesikiertoinen patterilämmitys.
Olipa kodin lämmönjako sähköinen tai vesikiertoinen, ylivoimaisesti suurin syy säätöjärjestelmän päivittämiseen olisi lisätoiminnoilla ja älykkyydellä saavutettava energiansäästö.
– Lämmitysjärjestelmän säätölaitteiden päivityksellä voidaan saada merkittäviä säästöjä energiankulutukseen. Esimerkiksi lattialämmityksen säätöjärjestelmän päivityksellä lämmitysenergian kulutusta voidaan vähentää jopa 20 prosenttia. Järjestelmien älyominaisuudet ja integraatiomahdollisuudet ovat myös avain energiatehokkuuden parantamiseen, sillä järjestelmästä kerätyn tiedon avulla lämmityksen energiankulutusta voidaan ohjata yhä tehokkaammaksi ja välttää esimerkiksi tilojen liikalämmittäminen, Saija Nieminen toteaa.
Lämpö sinne, missä sitä tarvitaan
Toivotuimpia lämmitysjärjestelmän lisätoimintoja ovat myös mahdollisuus automatisoida lämpötiloja eri tilanteisiin, lämmön huonekohtainen säätömahdollisuus sekä lämpötilan näyttävät termostaatit. Etenkin kodeissa, joissa on vesikiertoinen lattialämmitys, kiinnostaa myös mahdollisuus yhdistää lämmönsäätö taloautomaatioon ja ohjata järjestelmää etänä älypuhelimella.
– Lattialämmityksen säätöjärjestelmät ovat kehittyneet huikeasti viime vuosina. Esimerkiksi lähes kaikkien valmistajien lattialämmitysjärjestelmiin soveltuva Uponor Smatrix Pulse -säätöjärjestelmä tasapainottaa ja optimoi lämmön automaattisesti jokaiseen huoneeseen. Huonekohtainen, automaattinen tasapainotus varmistaa, että kaikissa tiloissa on aina tasainen, miellyttävä lämpötila. Järjestelmä mahdollistaa myös lämmityksen rytmittämisen edullisimman energianhinnan mukaan, jolloin voidaan hyödyntää vaikkapa yösähköä.
– Säätöjärjestelmän ohjaus onnistuu helposti myös etänä mistä tahansa. Kun asukkaat eivät ole kotona, voidaan energiankäyttöä vähentää Poissa- ja Eco-asetuksilla.
Suurimmaksi esteeksi koetaan hinta
Suurimpana esteenä lämmityksen säätöjärjestelmän päivitykselle pidetään hintaa: vastaajista 65 prosenttia piti hintaa liian kalliina. Kolmannes vastaajista piti vanhaa järjestelmää riittävän hyvänä ja neljännes puolestaan koki hyvän ja luotettavan tekijän löytämisen vaikeaksi.
– Energiankulutuksen tehostuminen näkyy kuitenkin suoraan lämmityskustannuksissa. Noin 67 prosenttia suomalaistalojen energiankulutuksesta aiheutuu lämmityksestä, joten säästöillä on aidosti merkitystä, Saija Nieminen sanoo.
Suurin osa, 70 prosenttia vastaajista, ei ollut kiinnostunut säännöllisestä, noin 200 euroa maksavasta lämmitysjärjestelmän huoltopalvelusta, esimerkiksi lattialämmityksen säädöstä. Puolet heistä ilmoitti syyksi liian kalliin hinnan. Viidennes vastaajista voisi käyttää palvelua, mutta harvemmin kuin joka toinen vuosi. Joka vuosi huoltopalvelun on valmis tilaamaan vain kaksi prosenttia vastaajista.
– Sekä patteri- että lattialämmityskohteissa ensimmäinen askel kohti energiansäästöä voi olla pelkkä järjestelmän säätö. Jo 1° C:n alennus huonelämpötilassa merkitsee noin 5 prosentin säästöä lämmityskuluissa, Saija Nieminen huomauttaa.
– Säännöllinen huolto varmistaa, että lämmitysjärjestelmä toimii oikein ja energiatehokkaasti. Samalla voidaan tarkistaa kiinteistön muidenkin järjestelmien kuten käyttöveden ja ilmanvaihdon toiminta.
Yli puolet vastaajista kertoi tietävänsä, mistä voi saada apua lämmitykseen säätöön liittyvissä ongelmissa. Ensisijaisesti apua haettaisiin LVI-asennusliikkeestä. Vajaa neljännes kääntyisi sähköliikkeen ja viidennes järjestelmän myyneen liikkeen puoleen.