Energiatehokkuuden parantaminen ja ilmastopäästöjen vähentäminen ovat yhä tärkeämpiä tavoitteita energiatehokkuussopimuksessa mukana oleville yrityksille. Viimein sähköistymiseen liittyvät investoinnit näkyvät lähitulevaisuuden suunnitelmissa, ja aurinkosähkö, kysyntäjousto ja tuulivoima kasvattavat suosiotaan.
Vuonna 2023 yritysten energiatulevaisuuskyselyyn vastasi 220 henkilöä, jotka edustivat energiatehokkuussopimukseen liittyneitä teollisuuden, energia-alan sekä kiinteistö- ja palvelualan yrityksiä. Kysely toteutettiin kolmannen kerran.
Yritysten energiatulevaisuuskyselyn tulokset viittaavat vahvasti siihen, että kilpailukyvystään ja vastuullisuudestaan huolehtivat yritykset investoivat merkittävästi sekä energiatehokkuuteen että ilmastopäästöjen leikkaamiseen vielä tällä vuosikymmenellä.
johtava asiantuntija Erja Saarivirta valtion kestävän kehityksen yhtiöMotiva
Energian tehokkaampi käyttö vahvassa kasvussa
Joka viides (18 %) uskoo energiatehokkuuteen liittyvien investointien määrän voimakkaaseen kasvuun lähivuosina, mikä on selvästi suurempi osuus kuin aiemmin. Yhteensä 74 prosenttia vastaajista uskoo näiden investointien kasvuun ja vain kaksi prosenttia vähenemiseen. Tämä tulos on hieman parempi kuin vuonna 2021 ja selvästi parempi kuin vuonna 2019. Lisäksi kolme neljästä (76 %) uskoo hiilidioksidipäästöjen vähentyvän 5–10 vuoden sisällä, mikä on suurempi osuus kuin aiempina vuosina. Päästöjen kasvuun uskovia on edelleen vain kuusi prosenttia vastaajista, kuten aiempinakin vuosina.
Yli puolet vastaajista (55 %) ilmoitti aina huomioivansa energiatehokkuuden korvaus- tai uusinvestointeja ja prosessimuutoksia suunnitellessaan. Tämä osuus on kasvanut selvästi verrattuna vuosiin 2021 ja 2019.
Kustannussäästöt pääajurina, vastuullisuus hyvänä kakkosena
Kustannussäästöt ovat edelleen selkeästi tärkein syy sekä toteutuneisiin että tuleviin energiatehokkuusinvestointeihin. Vastuullisuustavoitteet ovat yhtä lailla tärkeitä ja niiden merkitys kasvaa tulevissa investoinneissa. Kilpailukyvyn lisääminen, asiakkaiden vaatimukset, riskienhallinta ja energiaomavaraisuuden lisääminen ovat myös tärkeitä tekijöitä, joita korostetaan tulevissa investoinneissa hieman enemmän kuin jo tehdyissä investoinneissa.
Kiinteistötekniikka on keskeisin investointikohde energiatehokkuuden parantamiseksi, ja kaksi kolmesta (67 %) vastaajasta uskoo investoivansa siihen lähitulevaisuudessa. Tämä osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2019.
Suunnitelmissa puhtaan energian investoinnit ja palveluna ostetut energiaratkaisut
Monissa energiaratkaisuissa investointiaikeet ovat suuressa nousussa, erityisesti aurinkosähköinvestointeja harkitaan nyt selvästi aiempaa useammin. Lähitulevaisuudessa aurinkosähköinvestointeja harkitsee jo yli puolet vastaajista (54 %). Investointiaikeet fossiilisista energialähteistä luopumisessa, kysyntäjoustoratkaisuissa ja tuulivoimassa ovat myös vahvassa kasvussa.
Yhä useampi (kolme viidestä) kokee voivansa ostaa energiaratkaisuja palveluna, ja tämä osuus on tasaisesti kasvanut vuodesta 2019 alkaen. Kriittisesti tähän suhtautuvien osuus on laskenut selvästi, ja vain joka kuudes vastaaja (17 %) ei koe voivansa ostaa energiaratkaisuja palveluna.
Vain joka kymmenes vastaaja (10 %) ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin huolimatta kohonneista energian hinnoista. Moni tosin perusteli tätä sillä, että toimia oli tehty jo ennen hintojen nousua. Kolme viidestä vastaajasta (62 %) ilmoitti parantaneensa energiatehokkuuttaan hinnan nousun vuoksi, ja yhtä suuri osuus (60 %) kertoi pienentäneensä energian kulutustaan.
Kohti hiilineutraaliutta ja sähköistymistä
Sähköistämiseen liittyvien toimien osuus, kuten polttoaineiden tai primäärilämmön korvaaminen sähköllä, on pysynyt samalla tasolla (17 %) kuin aiemmin. Sen sijaan niiden osuus, jotka suunnittelevat tätä, on kasvussa, ja nyt lähes joka kolmas (31 %) vastaaja sanoo harkitsevansa sähköistämistoimia.
Joka viides vastaaja (19 %) ilmoitti toimintansa olevan jo hiilineutraalia, ja niistäkin, jotka eivät ole vielä saavuttaneet hiilineutraaliutta, 83 % pyrkii siihen.
Tulokset ovat rohkaisevia sillä Suomen hiilineutraaliustavoitteiden kannalta yhteiskunnan ja teollisuuden sähköistyminen on välttämätön kehityssuunta.
Energiaviraston yli-insinööri Tiina Sekki
Edelleen noin kolmannes (34 %) sanoo yrityksellään olevan jokin energianhallintajärjestelmä. Tilanne ei ole juurikaan muuttunut neljässä vuodessa. Energianhallintajärjestelmän käyttö on yleisempää suurissa kuin pienissä yrityksissä.
Kyselytutkimuksen toteutti Motivan toimeksiannosta Sales Questor Oy. Työn rahoitti Energiavirasto. Kyselyn tavoitteena oli selvittää energiatehokkuussopimuksessa mukana olevien yritysten näkemyksiä energiatehokkuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Vastaava kysely vastaavalle kohderyhmälle toteutettiin myös helmikuussa 2021 ja 2019 ja tuloksia on tässä raportissa vertailtu näihin kyselyihin. Tiedot kerättiin 18.1.–13.2.2023 välisenä aikana sähköisenä kyselynä. Kyselyyn saatiin 220 vastausta ja kutsu lähti 1 053 henkilölle. Vastausaste on siten 21 prosenttia.
Lisätietoja:
