Tiukkeneva taloustilanne ajaa suomalaiskotitalouksia tekemään säästöjä, ja yksi niistä on usein remontit. Asuntojen perusparannukset ja jopa välttämättömät huoltotoimenpiteet lykkääntyvät, mikä luo uudenlaisen riskivyöhykkeen kiinteistöjen kunnolle ja lopulta omistajien lompakoille. Vakuutusyhtiön mukaan vahinkojen yhteydessä tehtävät kokonaisvaltaiset korjaukset ovat vähentyneet, mikä lisää tulevien vahinkojen todennäköisyyttä ja nostaa korjauskustannuksia.

Suomalaiset ovat jo useamman vuoden ajan olleet remonttisäästöllä. Tämä trendi on erityisen näkyvä Pohjola Vakuutuksen korvauspalveluissa, missä on havaittu selkeä muutos: vahinkojen yhteydessä ei enää tehdä perusparannuksia yhtä usein kuin aiemmin. Perusparannuksilla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka nostavat asunnon laatutasoa ja nykyaikaistavat sitä. Kyseessä on jo pidempiaikainen ilmiö, joka, asiantuntijoiden mukaan, lisää potentiaalisia riskejä vahingoille entisestään.

Talous kireällä, vain pakolliset korjaukset läpi

– Aikaisemmin vahingon yhteydessä tehtiin laajempi remontti samalla kertaa, toteaa Pohjola Vakuutuksen omaisuuden ja toiminnan korvauspalvelujen johtaja Mikko Filppula.

– Taloustilanne on monissa kotitalouksissa tiukka, ja niinpä moni toteuttaa tällä hetkellä vain välttämättömät korjaustoimenpiteet.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi putkistovuodon sattuessa korjataan vain vuotava kohta sen sijaan, että koko vanha putkisto uusittaisiin kokonaisuudessaan. Koko putkiston uusiminen ennaltaehkäisisi tehokkaasti tulevia, mahdollisesti paljon kalliimpia, vahinkoja. Kun tällaisia kokonaisvaltaisia toimenpiteitä jätetään tekemättä, kasvaa riski uusille vahingoille ja kalliimmille korjauksille tulevaisuudessa. Vahinkojen yhteydessä usein huomataan, että vaurio olisi todennäköisesti voitu estää, jos perusparannukset olisi tehty ajoissa. Onkin paradoksaalista, että vahingon korjaamisen yhteydessä olisi usein myös taloudellisesti järkevin ja halvin hetki tehdä perusparannusta, kun ammattilaiset ja kalusto ovat jo paikalla.

Lykkäys on kallista – huoltotoimenpiteiden laiminlyönti kostautuu

Perusparannuksien vähenemisen ohella on selkeitä viitteitä siitä, että säästöjä haetaan myös kiinteistön huoltotoimenpiteistä ja elinkaarikorjauksista. Niitä joko siirretään eteenpäin tai niissä etsitään säästöjä valitsemalla edullisempia materiaaleja tai tekijöitä. Kaikissa näissä säästökeinoissa piilee omat merkittävät riskinsä.

– Jos tarvittavia huoltotoimenpiteitä ja elinkaarikorjauksia ei tehdä ajallaan, riskit vahingoille kasvavat merkittävästi, Filppula painottaa.

Hän huomauttaa myös, että lykätyn remontin hinta voi myöhemmin olla alun perin suunniteltua korkeampi tai, mikä vielä merkittävämpää, asunnon arvo voi jopa pudota, jos tarpeelliset remontit ovat tekemättä. Omakotitalossa, mökillä tai taloyhtiössä asuessa kiinteistöstä huolehtiminen on jatkuva prosessi. Erityisen tärkeää on pitää yllä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien sekä vesikaton kuntoa. Esimerkiksi savupiipun läpivientien, rännien ja salaojien asianmukainen kunto on elintärkeää rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden kannalta. Myös käyttöikänsä päässä olevien laitteiden ja LVIS-osien, kuten lämminvesivaraajien ja putkistojen, uusiminen on kriittistä, sillä niiden vanhentuminen on yksi suurimmista yksittäisistä riskitekijöistä.

Vesivahingot ovat kalleimpia ja yleisimpiä

Vahinkotilastojen kärjessä komeilevat usein vuotovahingot. Niiden tavallisimpia aiheuttajia ovat astianpesukoneet, lämmitysjärjestelmät, ilmanvaihtokoneet sekä vesikatot. Vaikka vuotovahingot ovat yleisiä, kaikkein kalleimmat vahingot kodeissa syntyvät tyypillisesti vesivahingoista ja tulipaloista. Vesivahinkojen kustannukset voivat nousta jopa satoihin tuhansiin euroihin, mikä on huomattava taloudellinen rasite kenelle tahansa. Esimerkiksi liian vanha putkisto tai kulunut vesikatto ovat tyypillisiä vesivahinkojen lähteitä, joiden riski kasvaa exponentiaalisesti remonttien lykkäämisen myötä.

Filppula muistuttaa, että remontteja ei kannata liikaa siirtää, sillä pahimmillaan niistä aiheutuu turhia riskejä ja mittavia vahinkoja. Hän antaa myös käytännön vinkin remonttien ketjuttamiseen: ”Mikäli jokin remontti tehdään, kannattaa sen yhteydessä arvioida onko mahdollista yhdistää muita remontteja. Jos esimerkiksi pesuhuone remontoidaan, kannattaa pohtia uusiiko saunan samalla, sillä erillisenä remonttina sauna voi olla kalliimpi.”

Kriittisimmät remontit, joita ei pidä lykätä

Lykkäämällä välttämättömiä korjauksia ja ylläpitoa omistaja ottaa tietoisen riskin. Nämä ovat niitä kriittisimpiä kohteita, joihin on syytä kiinnittää huomiota, jotta vältytään suurilta ja kalliilta vahingoilta:

• Vesikatto ja sen läpiviennit: Säännöllinen tarkistus ja tarvittavat korjaukset estävät sade- ja sulamisvesien pääsyn rakenteisiin.
• Märkä- ja kosteat tilat: Vesieristeiden kunto, laatoituksen halkeamat ja läpiviennit. Käyttöikä on rajallinen.
• Putkistot: Erityisesti yli 30–40 vuotta vanhat putket ovat riskialttiita ja niiden uusiminen koko matkalta on suositeltavaa.
• Salaojitus ja sadevesijärjestelmä: Toimiva salaojitus pitää perustukset kuivina ja estää kosteuden nousun rakenteisiin.
• Ilmanvaihtokoneet ja lämmitysjärjestelmien kriittiset osat: Vanhentuessaan ne voivat aiheuttaa vuotoja tai tulipaloriskin.

Vakuutusturva ja kiinteistön huolellisuus

Ylläpitotoimenpiteet ja tarpeelliset remontit ovat keskeisiä myös vakuutuksen turvan kannalta. Vakuutusehdoissa korostetaan kiinteistön omistajan velvollisuutta huolehtia rakennuksesta. Mikäli vahinko johtuu siitä, että kiinteistössä ei ole tehty tarpeellisia, iänmukaisia tai huoltoon liittyviä toimenpiteitä, ei vahinko enää ole vakuutuksen kannalta yllättävä ja ennalta-arvaamaton. Tämä voi heijastua suoraan korvattavuuteen ja pahimmillaan johtaa siihen, että korvausta ei makseta lainkaan tai sitä pienennetään merkittävästi.

Vakuutusyhtiöt edellyttävät omistajiltaan kohtuullista huolellisuutta. Jos esimerkiksi tiedossa on, että vesikatto on käyttöikänsä päässä, eikä sitä uusita, mahdollisesta kattovuodosta syntyvä vahinko ei välttämättä ole enää korvattava. Taloudellisen säästön hakeminen huoltotoimenpiteistä on siis lyhytnäköistä ja riskialtista peliä. Pitkällä aikavälillä ennaltaehkäisy ja asianmukainen ylläpito ovat aina se taloudellisesti järkevin ja turvallisin ratkaisu. Jättämällä perusparannukset tekemättä, suomalaiskotitaloudet säästävät hetken, mutta ottavat samalla tietoisen riskin maksaa säästöt moninkertaisesti takaisin tulevaisuuden mittavien vahinkojen korjauskustannuksissa. Nyt jos koskaan on syytä pysähtyä arvioimaan oman kiinteistön todellinen kunto ja tehdä ne välttämättömät toimenpiteet, joilla suojataan sekä koti että oma talous.